Miksi oikean ruokavalion noudattaminen on niin tärkeää munuaispotilaalla?

Syitä on paljon. Virheellinen ruokavalio saattaa nostaa esim. fosforiarvot liian korkeiksi, mikä on haitallista verisuonille ja luustolle. Samoin kalium saattaa nousta vaarallisen korkeaksi; tällöin rytmihäiriöriski kasvaa. Lisäksi peritoneaalidialyysinesteen joukkoon menetetään valkuaisaineita, mikä edellyttää riittävää proteiininsaantia ravinnosta.

Voinko käyttää alkoholia, jos olen dialyysihoidossa?

Lasillinen viiniä tai olutta silloin tällöin ei ole haitaksi.

Kuinka vaarallista tupakointi on dialyysipotilaalle?

Tupakointi aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia, keuhkosairauksia ja syöpää. Dialyysipotilailla on useita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkea verenpaine, kohonneet veren rasvat ja usein myös diabetes. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvä kalkki- ja fosforiaineenvaihdunnan häiriö edistää myös verisuonten kalkkeutumista. Tupakointi onkin dialyysipotilaille aivan erityisen haitallista.

Milloin on oikea aika aloittaa dialyysihoito?

Ei ole ehdotonta oikeaa aikaa dialyysihoidon aloittamiseen, vaan asia on yksilöllinen. Pääsääntönä kuitenkin on, että hoito aloitetaan mieluummin hiukan etuajassa kuin liian myöhään. Näin varmistetaan, ettei pääse kehittymään vajaaravitsemusta eikä ureemisia oireita.

Mistä tietää, että PD-hoito on riittävän tehokasta?

Oireiden (ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu) ilmaantuminen saattaa tarkoittaa, että hoidon teho ei ole riittävä. PD-hoidon tehoa seurataan ns. riittävyystesteillä, joita voidaan tehdä esim. määrävälein tai aina tarpeen mukaan.

Voiko PD-katetri lähteä irti itsestään?

Ei. Katetri kiinnittyy ihonalaiseen sidekudokseen tiukasti pinnassaan olevan huopakauluksen (kuffin) avulla. Katetrin poisto vaatii pienen kirurgisen toimenpiteen.

Voiko saunoa ja uida PD-katetrin kanssa?

Voi. Saunoa saa aikaisintaan 4 viikkoa katetrin laitosta. Siihen tulee kuitenkin kysyä aina lupa PD-hoitajalta, joka katsoo, onko katetrin juuri täysin parantunut. Uida voi, kun katetrin juuri on täysin parantunut, uintikelpoisiksi luokitelluissa vesissä. On mahdollista käyttää katetrin suojana täysin vesitiivistä Opsite-kalvoa.

Voiko käyttää luontaistuotekauppojen vitamiineja?

Dialyysipotilaat saavat vesiliukoisia vitamiineja heille sopivan annoksen lääkkeellisessä muodossa. Rasvaliukoisista vitamiineista D-vitamiinin aineenvaihdunnan seuranta on keskeisessä asemassa dialyysipotilaan poliklinikkakontrollien yhteydessä. Tarvittavan D-vitamiinin munuaispotilaat saavat myös reseptilääkkeenä. On suositeltavaa pitäytyä lääkärin määräämissä vitamiinihoidoissa.

Kuinka kauan kestää, että munuaisen vajaatoiminnan oireet vähenevät dialyysin alettua?

Useimmat potilaat huomaavat vointinsa paranevan jo parin viikon hoidon jälkeen.

Lyhentääkö dialyysihoito elinikää?

Loppuvaiheen munuaissairaus johtaa ilman dialyysihoitoa kuolemaan muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Dialyysi ei siis lyhennä elinikää. Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyy usein muita sairauksia, kuten lisääntynyt riski valtimonkovettumatautiin, mikä puolestaan voi vaikuttaa elinikään.

Mitä ovat kuona-aineet?

Kuona-aineet ovat elimistön aineenvaihdunnan lopputuotteita.

Mitä on reniini?

Reniini on munuaisten tuottama hormoni, joka säätelee verenpainetta.

Mitä on erytropoietiini?

Erytropoietiini on munuaisten tuottama hormoni, jonka tehtävänä on punasolujen tuotannon säätely luuytimessä.

Mitä on kreatiniini?

Kreatiniini on aineenvaihduntatuote, jota vapautuu lihaksesta aineenvaihdunnan seurauksena ja erittyy virtsaan.

Mitä tarkoittaa D-vitamiiniaineenvaihdunta?

D-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista. D-vitamiini vaikuttaa fosforin ja kalsiumin aineenvaihduntaan hormonin tavoin. Sen tehtävänä on pitää veren kalsium- ja fosforipitoisuudet oikeina parantamalla niiden imeytymistä ja auttamalla kalsiumia kiinnittymään luustoon. D-vitamiini lisää kalsiumin ja fosforin imeytymistä suolesta ja osallistuu luuston muodostumiseen.

Miksi kalkki-fosforitasapaino on tärkeä?

Jos tasapaino häiriintyy, verisuonet kalkkeutuvat ja sydän kuormittuu. Tällöin esim. aivo- ja sydäninfarktin riski kasvaa. Myös luusto haurastuu.

Mitä mittaa GFR?

GFR (Glomerular Filtration Rate) eli glomerulusten nopeus kertoo munuaisten toimintakyvystä. Sillä voidaan mitata munuaisten (glomerulusten) suodatusnopeutta.

Mitä mittaa PET-testi?

PET-testillä selvitetään vatsakalvon läpäisevyyttä.

Mitä haittoja munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa tunne-elämään ja seksuaalisuuteen?

Hormonitoiminnan muutokset ja krooniseen sairauteen liittyvä masennus voivat aiheuttaa ongelmia tunne-elämässä ja seksuaalisuudessa ja esim. hermoston ja verenkierron muutokset miehille impotenssia. Nämä ongelmat ovat parhaiten ehkäistävissä tehokkaalla dialyysihoidolla. Tarvittaessa voi turvautua ammattiauttajiin sekä vertaistukeen.

Voiko vaihtaa hoitomuotoa esim. PD-hoidosta HD-hoitoon ja toisinpäin?

Hoitomuodon vaihtaminen on useimmiten täysin mahdollista.

Milloin on oikea aika laittaa PD-katetri?

PD-katetrin annetaan mielellään kiinnittyä ympäristöönsä parin viikon ajan ennen hoidon aloittamista.

Maksaako APD-kone jotakin potilaalle?

Potilaat saavat APD-koneen käyttöönsä maksutta.

Pitääkö APD-kone ääntä ja häiritseekö se yöunta?

APD-kone pitää aina käynnissä ollessaan pientä ääntä, mutta yleensä se ei häiritse yöunta. Ääneen tottuu parin viikon sisällä.

Miten PD-katetri otetaan pois?

Katetri poistetaan pienellä toimenpiteellä paikallispuudutuksessa.

Muuttuuko ruokavalio, kun dialyysihoidot alkavat?

Muuttuu. Oleellinen muutos on valkuaisaineiden nauttimisessa: ennen dialyysin aloittamista on useimmiten suositeltavaa välttää runsasta valkuaisensaantia, mutta dialyysin aloituksen jälkeen valkuaisaineiden määrää ravinnossa lisätään. Tämä on mahdollista, koska tehokas dialyysi poistaa valkuaisaineenvaihdunnan kuona-aineita. Valkuaisensaannin lisääminen on tärkeää, koska näin keho saa enemmän rakennusaineita ja lisäksi osa valkuaisaineista poistuu elimistöstä dialyysin kautta. Rajoitukset esim. kaliumin ja fosforin suhteen pysyvät useimmiten ennallaan.

Lisää tietoa PD-hoidossa olevan ruokavaliosta voit lukea Ruokavalio-sivulta.

Mitä tapahtuu, jos ei noudata oikeaa ruokavaliota?

Ruokavalion vähäsuolaisuus tehostaa verenpaineen hoitoa ja auttaa dialyysihoidon onnistumisessa sekä vähentää turvotusta ja hengenahdistusta. Syöty suola vaikuttaa elimistön janokeskukseen aiheuttaen janon tunteen. On vaikea juoda vain vähän jos ruoka on suolaista. Suolan saantia on vaikeaa arvioida itse.

Voiko käyttää yhtään suolaa ruoanvalmistuksessa?

Vähäinen suolan (natriumin) käyttö on tärkeätä. Se onnistuu parhaiten, jos ruokaan ei lisätä suolaa valmistuksen aikana. Sama suolan maku tulee paljon pienemällä suolamäärällä, kun suola sirotellaan sormin (muutama jyvänen) annoksen pinnalle. Useimmat eivät tarvitse sitäkään; jo muutaman viikon totuttelu auttaa makuaistia sopeutumaan vähäsuolaiseen ruokaan. Makua saadaan happamaksi tai makeaksi maustamalla, runsaalla mausteiden käytöllä, marinoinnilla tai vähäsuolaisilla (alle 8% suolaa) mausteseoksilla, kastikkeilla ja liemivalmisteilla sekä esim. dijonsinapeilla. Joissakin munaispotilaidenkin ohjeissa, kuten leivonnaisissa, saattaa olla pieni määrä suolaa. Mittaa suola aina ohjeen mukaan. Suolaa tulee myös mm. leivästä ja leivänpäällyksistä. Valitse myös ne vähäsuolaisista vaihtoehdoista.

Mikä on peritoneum?

Peritoneum on vatsaonteloa peittävä sileäpintainen kalvo, vatsakalvo. 

Mikä on peritoniitti?

Peritoniitti on vatsakalvon tulehdus, joka vaatii hoitoa.

Mikä on uremia?

Uremia on virtsamyrkytys, jossa kuona-aineita ei poistu elimistöstä riittävästi. Uremian oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, väsymys ja verenpaineen kohoaminen sekä munuaisperäinen anemia.

Mitä ovat nefronit?

Nefronit ovat munuaiskeräsestä ja munuaistiehyestä koostuva munuaisen toiminnallinen yksikkö. Nefroneita on noin miljoona kummassakin munuaisessa. Niiden tehtävä on poistaa verestä kuona-aineita ja siirtää ne virtsaan.

Mikä on ödeema?

Ödeemassa eli turvotuksessa elimistöstä ei poistu tarpeeksi nestettä virtsana, vaan neste kerääntyy ihonalaiseen kudokseen ja verenkiertoon. Seurauksena on turvotusta ja hengenahdistusta.

Päivitetty: 7.8.2007
Lähetä tämä sivu sähköpostinaTulosta
© Baxter | Legal Notice | Cookies | Dialyysi.fi -verkkosivuston on laatinut Baxter yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa.